Erikoinen on ollut kyllä Jannen urakehitys ja valinnat tähän mennessä.

Ravintolakokkikoulussa ensin ammattia metsästämässä, sieltä laivastoon vuodeksi, jonka jälkeen muutama vuos ravintoloissa kokkailemassa, vuosi rauhanturvaamista arjen pakovälineeksi, takas kokkailemaan ja sit tietotekniikan insinöörin koulutusta pari vuotta, ohessa kokkihommia tehden.

Tietotekniikan yrittämistä ja turvallisuusalan hommia oli seuraavaks ohjelmassa. Sit tietysti muutto pääkaupunkiseudulle uusien töiden perässä. Ohessa yrittämistä pienessä mittakaavassa. Ja nyt sit viimeinkin tietotekniikan alan hommissa aikas tunnetussa firmassa, joka taitaa toimia vähän muissakin maissa.

Tuohan nyt on ihan normaalia, että ihmiset siis tekee valintoja ja kouluttautuu ja kehittyy ja vaihtelee töitä ja hommia…. Mut mikä tässä on ihan selkeesti sairasta ja jotenkin outoa, on kyl ihan selkeesti se, että kun nyt erehty joku päivä taas miettimään (tiedän, se ei sovi miulle…), ni tajus että aika pelottavan samansuuntaiset uralinjaukset on ollu Tuomaksen kanssa.

Tuomashan on ollu hyvä ystävä jo vuodesta 1995. Samaan aikaan ravintolakokkikoulussa, samaan aikaan laivastossa, samassa kaupungissa kokkihommissa, samoihin aikoihin rauhaa turvaamassa – Kosovossa, kun itse Libanonissa -, tietotekniikan insinööriksi opiskelemassa vuotta aikaisemmalla linjalla… Samalla tavalla kokkihommia tekemässä opiskelujen tukemiseks. Samassa tietotekniikan alan yrityksessä – Alensiossa ja muuttipa se paskiainen perässä pääkaupunkiseudullekin.

Ja ihanku tuo nyt ei riittäis, ni nythän kävi sit sillei että alotin just samassa työpaikassa hommat tovi sitten. Samassa työhuoneessa, samalla osastolla, samat työt.

Ympyrä lie sulkeutunut jollain tasolla. Alemmas ei lie voi vajota. Ei ainakaan tämmöset perus heteronörtit. Onhan tuo kyllä aika sairasta.

Nyt kun on varmaan tullu jo ilmeiseks kaikille, että minähän siis todellakin olen nörtti, niin lie – jos ei nyt suotavaa, niin ainakin – sallittua kirjoittaa käyttökokemuksia Fedora 7-distrosta. Distribuutiosta, jakelusta. Linuxista siis.

Eli kun tässä päivänä muutamana on tullu kirottua tuo Windows alimpaan helvettiin ihan vaan jo sen ylenpalttisen toimimattomuuden ja ilmiselvän huonouden vuoksi, niin ajattelinpa koitella parin vuoden tauon jälkeen Linuxia. Pitihän tuolle Windowsille jotain vaihtoehtoa keksiä, kun ei vielä anna budjetti myöten uuden Applen ostamista kuitenkaan.

No enivei, tuli sit noudettua Fedora Core 6 (Zod) ja DVD-levylle polteltua. Asennus alkuun ja enterin painallus sen eteenpäin polkaisemiseks… Ja niinhän siinä kävi, että jonkun bugin tyrkkäs välittömästi näyttöön. Ei etene, ei toimi eikä tule peuhaamaan. Ja kun tyhmä olen, niin en tajunnu siitä lannistua. No okei, sylettihän se, kun kovalla innolla yrittää raukka päästä über-nörttien armoitettuun joukkoon, eikä ees onnistu.

Fedora 7 test 2 oli siis seuraava vaihtoehto. Avainsanana tuossa lie tuo “test”. Se lupaa pulmia, ongelmia, epäyhteensopivuutta ja täydellistä epävakautta. Eli juuri oikea sekoitus epäonnistumisen aineksia minulle.

Boot-CD:n levykuva netistä ja eikun asentamaan tarkoitusta varten tehdyltä Fat32-osiolta, jolla koko DVD-levykuva majaili. Asennus sentään jo eteni levyjen osioinnin ohi ja pakettien valinnastakin alustamiseen asti, jossa tuli stoppi. Johon hommat pysähtyi. Kolme kertaa, jos tarkkoja ollaan.

Syynä jumittamiseen oli sitten amatöörimäinen haluni käyttää jo olemassa olleita LVM-ryhmään kuuluneita osioita. Eli jos asennus tökkii alustusvaiheessa, saatat haluta luoda uudet osiot. Miulla se oli avain onneen tai ainakin asennuksen etenemiseen.

Nyt reilun vuorokauden käyttökokemuksella voin kyllä kertoa, että vaikka kyseessä onkin test 2-versio, niin kyllä tää Windowsin pesee näyttävyydessä, toimintavarmuudessa ja ohjelmavalikoimassa millon vaan. :) Eikä edes MP3:t töki. Niiden toimintakuntoon saattaminen tosin vaatii pienen tempun, joka löytyy onneks täältä.

Etenkin kun tajusin tuon Berylin pultata tähän kylkeen, ni ei voi ku ihmetellä, miks en oo aikasemmin tätä asentanu. Ja ehkä vielä enempi ihmetellä, miten windows voi olla niin syvältä. :D Ja silti suosittu.

Mikäli mielenkiintoa riittää ja vaihtoehtoakin tekis mieli kokeilla, ni voin lämpimästi suositella Fedoraa. Normaaliin “työkäyttöön” ja jokapäiväiseen tietokoneen kanssa puuhaamiseen aivan lyömätön systeemi. Himopelaajille ja windowsiin syvästi rakastuneille se ei varmasti tarjoa mitään. Mutta kannattaa koittaa, ei siinä mitään häviä. ;)

Jos Linuxin kokeilua meinaat harrastaa, niin kannattaa sit valita tuolta Fedoran sivuilta se 6-versio, sillä käyttämäni 7test2 on vähintäänkin epäsuositeltava valinta koneellaan oikeasti mitään tekeville. ;) Se vaatii ehkä kuitenkin tämmösen vähän nörtimmän kaverin, jolla on vielä nörtimpi kaveri jolta kysyä (jatkuvasti?) apua.

Aika jäätävää nörttishittiä tän kertainen poustaus, mutta minkäs sitä ihminen luonnolleen mahtaa?