Niin se taas aika riensi nopeammin kuin minä ja jätti mennessään pari viikkoa ilman oikeita blogipäivityksiä. Oikeellisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sit ihan vaan sitä, että kirjoitan lausetta enemmän tätä ah’ niin sisällötöntä soopaani.

Mutta ei hätää, niinkuin aina, miulla on vähintäänkin loistava selitys. Olin kyynärpäitäni myöten Facebook-savessa. Kahlasin NaamaKirjan suossa. Sukelsin syvälle LärväOpuksen sinisiin vesiin. Olin koukussa. Voi tosin olla että olen vieläkin. Mutta tärkeintähän on että tiedostaa tilanteen ja käyttää tietoisuuttaan kaiken säätämisensä selittämiseen. Niin teen, olen siis voittaja.

Nyt olen sit luvannut itselleni että en enää tarkastele Naamakirjan profiiliani kolmen minuutin välein. Neljänkin minuutin välein tarkastellen ehtii poistamaan kaikki ylimääräiset virtuaalioluen välityskutsut, kaverin tönimiskutsut ja ehtiipä siinä huomaamaan että niitä parhaita kavereita ei vieläkään ole enempiä siunaantunut.

Jos vaikka sais kirjoiteltua tähän blogiinkin vähän lisää vauhtia taas, kun olen nyt vieraissa viihtynyt. Vieraissa nettipalveluissa. Feisbuukissa.